...JATKUU (moniulotteinen terveyden edistäminen ja sen johtaminen)

TEJO-hanke raportissa tuli ilme ettei Terveys 2015-kansanterveysohjema, jonka tulisi olla osa kuntasuunnitelmaan, ollut välttämättä tuttu kunnan päättäjille ja työntekijöille. Ohjelmasta saatettiin olla tietoisia, mutta sen sisällön tuntemus saattoi olla hatara tai olematon. Hankkeeseen osallistuneet olivat pohtineet puheenvuoroissaan mm. ”ottavatko ihmiset itse riittävästi vastuuta terveydestään? Osaavatko he tehdä hyvinvointinsa kannalta oikeita valintoja?” Ihmiset tarvitsevat ohjausta, neuvontaa, suuntaviivoja… Terveyden edistäminen on juuri tätä varten ja tämä tulisi huomioida kunnan kaikkien hallintoalojen päätöksissä. Tämä taas ei voi onnistua ellei päätöksien tekoon osallistuvilla päättäjillä ole tieto millainen kansallinen toimintasuunnitelma on ohjaamassa toimintaa! Olisiko aiheellisesti kysyä: ”Ottavatko päättäjät itse riittävästi vastuuta kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä?” tai ”Osaavatko päättäjät tehdä kuntalaisten kannalta oikeita valintoja?”

...JATKUU (moniulotteinen terveyden edistäminen ja sen johtaminen)

Stakesin Ideakortin 1/2007 mukaan terveyden edistämisen johtamisjärjestelmiä on yleensä kahta mallia. Johtamisen matriisimallissa kunnan eri hallintoaloilta (terveys-, sosiaali-, koulutoimi, tekninen toimi, ympäristötoimi sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi) nimetään edustajat kunnan terveyden edistämisen työryhmään. Poikkihallinnolliset terveyden edistämien tehtävät jaetaan työryhmän jäsenten kesken ja tarvittaessa mukaan kutsutaan tarvittavat yhteistyöryhmät. Terveyden edistämisen prosessijohtamisen mallissa kuntastrategiassa esiintyvät hyvinvointivastuut määritellään ns. ydinprosesseiksi. Jokaisella prosessilla on oma vastuuhenkilönsä. Vastuuhenkilöiden velvollisuutena on viedä asioita eteenpäin ja toteuttaa niitä yhdessä eri hallintoalojen yhdyshenkilöiden kanssa. Tässä mallissa korostuu eri hallintoalojen terveyden edistämisen tehtävää ja vastuuta.

TEJO-hankkeessa käytettiin poikkihallinnollista työskentely- ja johtamistapaa ja johtamisen työvälineinä hyvinvointikertomusta sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakoinnin menetelmiä (IVA). Esimerkiksi hyvinvointikertomus tarjosi eri hallinnonalojen edustajille mahdollisuuden yhdessä pohtia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ja vaikuttavia tekijöitä.

Moniulotteinen terveyden edistäminen ja sen johtaminen

Terveys voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta ja eri tavoin. Terveyttä voidaan tarkastella biologisen käsitteenä, sairauden puutoksen, sosiaalisena ilmiönä, toiminnan mahdollistavana voimavarana, hyvinvointina tai vaikkapa sairauden vastakohtana. Jakartan julistuksen mukaan terveys nähdään inhimillisenä perusarvona ja välttämättömän sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. (Mikkonen, 2007. Barometri 2008, Jakartan julistus)

Yhtä lukuisia määritelmiä on myös terveyden edistämiselle.
Maailman Terveysjärjestön (WHO) Ottawanssa 1986 luodun asiakirjan mukaan terveyden edistäminen määritellään toiminnaksi, jonka tarkoituksen on parantaa ihmisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. ( Ottawan asiakirja 1986). Stakesin Ideakortti (2007) hahmottelee terveyden edistämisen terveyspolitiikan toimintalinjana, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen. Terveyden edistämisen keskuksen tuottamassa paperissa (Mikkonen) terveyden edistäminen määritellään toiminnaksi, jossa mahdollisuuksien ja muutosten aikaansaamisen kautta tavoitellaan terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistään sairauksia.

Kansainvälisesti (WHO, Ottawan julkilausuma ja Bangkokin julkilausuma) terveyden edistäminen on nähty terveyspolitiikan ja laajemmin koko yhteisyhteiskuntapolitiikan yhteisenä toimintalinjana ja haasteena. Tämän linjauksen toteuttamiseen tarvitaan eri toimialojen yhteistyötä. Tämän ajatuksen perustana on näkemys, jossa terveyteen nähdään vaikuttavan pääosin muut kuin terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät järjestelmät.(Rimpelä, 2005, Barometri 2008) Suomessa terveyden edistämistä ohjaa Terveys 2016- kansanterveysohjelma joka pyrkii terveyden tukemiseen sekä terveyden edistämiseen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Ohjelma on valtioneuvoston hyväksymä.

Kuntasuunnittelussa terveyden edistämisen tulisi perustua kansallisiin terveyspoliittisiin tavoitteisiin sekä kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntastrategian tulisi sisältää hyvinvointitavoitteet, hyvinvointi ja terveys tulisi sisällyttää strategiseksi painoalueeksi ja nähdä koko hallintoalan yhteisenä asiana. (Rimpelä, 2005, TEJO) Tämän saavuttamiseksi tarvitaan eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä johtamista. Kuntalaiset vaikuttavat omilla valinnollaa omaa terveyteensä ja sen edistämiseen. Julkisen hallinnon tehtäviin kuuluu mahdollistaa väestölle tasapuoliset mahdollisuuden terveeseen elämään ja hyvinvointiin… JATKUU